Keski-Suomen Työn historia valmis Yleisen Lehtimiesliiton kustantama Jarkko Mänttärin teos ”Keski-Suomen Työ - keskisuomalaisen raatajakansan toiveiden tulkki” julkistetaan tiistaina 27. lokakuuta Helsingissä Kansan Arkiston tiloissa, osoitteessa Vetehisenkuja 1. Jarkko kertoo kirjastaan Kansan Arkiston Ystävien tilaisuudessa, joka alkaa kello 16.30. Yleisen Lehtimiesliiton jäsenet ovat tervetulleita tilaisuuteen, jossa 160 -sivuista kirjaa voi ostaa 15 euron hintaan. Kirjaa voi myös tilata YLL:n toimistosta, Hakaniemenkatu 5 A 8, 00530 Helsinki, yll@welho.com, 0440 773 004. "Keski-Suomen demokraattisen väestön äänenkannattaja" Jyväskylän Työväen Sanomalehti Oy:n kustantama "Keski-Suomen demokraattisen väestön äänenkannattaja" Keski-Suomen Työ aloitti säännöllisen ilmestymisensä tammikuussa 1947 suurin toivein ja taloudellisia realiteetteja uhmaten. Talousvaikeuksien vaivaama piirilehti lopetettiin kymmenen vuotta myöhemmin vuosien 1956 - 57 vaihteessa, kun uusi valtakunnallinen sanomalehti Kansan Uutiset aloitti ilmestymisensä ja tuli myös Keski-Suomen kansandemokraattisen väen omaksi lehdeksi. Kymmenvuotiskautensa aikana Keski-Suomen Työ oli kiinteästi mukana maakunnan kansandemokraattisten järjestöjen poliittisessa kamppailussa sekä liikkeen jäsenten aatteellisessa ja poliittisessa kasvatustyössä. Oman luonnehdintansa mukaisesti lehti toimi "keskisuomalaisen raatajakansan toiveiden tulkkina" sekä herättäjänä, valistajana ja joukkojen järjestäjänä. Keski-Suomen Työ oli osaltaan rakentamassa SKDL:n, SKP:n ja muiden kansandemokraattisten järjestöjen jäsenten sekä kannattajien poliittisia näkemyksiä, samoin kuin yhteenkuuluvuuden tunnetta, kollektiivista identiteettiä, jota hyvin voi luonnehtia kansanomaisemmin meikäläisyydeksi. Meikäläisyys esittäytyi lehden palstoilla yksioikoisen kirkkaana maailmankuvana ja samastumismallina. Vaikka iskulauseissa tavoitteena oli "Keski-Suomen Työ jokaiseen keskisuomalaiseen työläiskotiin", tilaajien oletettiin olevan vaikuttajayksilöitä, joiden kautta lehden välittämän sanoman uskottiin leviävän laajemminkin Keski-Suomen työtätekevien keskuuteen.