Opintomatka Berliiniin

Lokakuussa 2006 järjestetyn Berliinin matkan ohjelmassa oli mm. vastaanotto Suomen Berliinin suurlähetystössä, vierailu Neues Deutschlandissa ja tapaaminen Vasemmiston yhteisen liittopäiväryhmän Die Linken varapuheenjohtaja Gesine Lötzschn kanssa.  Lisäksi tutustuttiin Saksan pääkaupungin nähtävyyksiin ja kulttuuriantiin.

Saksan vasemmiston ainoa sanomalehti ponnistelee saadakseen jalansijaa lännessä

Berliinin muuri pysyy sitkeästi ihmisten päissä.

lahetysto_2 talo_3 patsaat_3

Kirjoittaja: Maija Aalto, Kansan Tahto, kuvat Maarit Miettinen

Saksan vasemmiston ainoassa päivälehdessä, 60 vuotta täyttäneessä Neues Deutschlandissa näkyy sosialistinen ajattelutapa. Näin selittää lehden kulttuuritoimituksen päällikkö Hanno Harnisch ja jatkaa, että käsitteen sosialismi sisällöstä käydään parhaillaan keskustelua sekä puolueessa että puolueen lehden palstoilla.

Neues Deutschlandissa näkyy myös sodanjälkeisen Saksan historia ja poliittinen nykytodellisuus.

DDR:n ja muurin kaatumisen jälkeen entinen itäsaksalainen kommunistilehti on läpikäynyt valtavan murroksen, jonka suuruudesta kertoo esimerkiksi se, että henkilökunta on supistunut noin kymmenesosaan entisestä. Erich Honeckerin DDR:ssä lehti ilmestyi jopa 400 000 kappaleen painoksena. Nyt levikki on 60 000.

Saksojen yhdistyttyä Neues Deutschland joutui käymään oikeutta Berliinin toimitalonsa tontista, jota Saksan valtionrautatiet väitti omakseen. Kiista ratkesi vasta pari vuotta sitten lehden eduksi ­ päinvastainen tulos olisi toimitusjohtaja Olaf Koppen mukaan tiennyt konkurssia.

Lukijat tukevat ­ ja vanhenevat

Sosialistisena päivälehtenä itseään mainostavan Neues Deutschlandin omistaa vasemmistopuolue PDS. Lehtitalossa työskentelee 90 ihmistä, joista 45 toimituksessa. Lehti ilmestyy kuutena päivänä viikossa ja siinä on 16­28 isoa sivua.

Lehden elämisen salaisuus on oman väen ja lukijoiden vahva tuki. Saimme 1990-luvun alun kriittisinä vuosina lukijoilta paljon lahjoituksiakin, selittää toimitusjohtaja Koppe.

Lehden tuloista 90 prosenttia koostuu tilaus- ja irtonumeromynnistä ja vain 10 prosenttia mainoksista, kun muissa päivälehdissä mainosten osuus on jopa 50 prosenttia.

Saksassa ei ole valtion lehdistötukea. Koppe kertoo, että Neues Deutschlandin kuukausitilauksen hinta, 22 euroa, on kallis tavalliselle ihmiselle ja yksi levikin lisäämisen este.

Lehti haluaa pitää kiinni lukijoistaan. Lukijayhteyksiä vaalitaan järjestämällä lehdistöjuhlia, vaelluksia ja kerhoja ja julkaisemalla näyttävää yleisönosastoa.

Mutta lukijakunta vanhenee kovaa vauhtia, ja nuoria on vaikea saada tilaajiksi. Neues Deutschland onkin tekemässä itsestään internet-version tavoittaakseen nuoret.

Itä on itä ja länsi länsi

Vielä yli 15 vuotta Saksojen yhdistymisen jälkeen monet länsiberliiniläiset puhutaan jopa 30 prosentista ­ ja hieman vähemmän monet itäberliiniläiset eivät ole käyneet ”toisella puolella”. Siis länsiberliiniläiset itäpuolella ja päinvastoin, vaikka muuri on purettu aikapäiviä, sosialistiset iskulauseet vaihdettu mainoksiin ja pääkaupungin liikennelaitokset yhdistetty. Ihmisten päähän kasvanut muuri on betonia sitkeämpi.

Neues Deutshland on paitsi sosialistinen myös valtakunnallinen lehti, mutta sen tilaajista alle viisi prosenttia asuu entisen Länsi-Saksan alueella.
Markkinaraon lehti näkee ensisijaisesti äänestäjäkunnassa. PDS:ää ja sen läntistä vastinetta äänesti viime vuoden vaaleissa viisi miljoonaa saksalaista.

Itäpuolella lehdellämme on vahva asema ja se otetaan vakavasti itäosan kysymysten asiantuntijana, Hanno Harnisch selittää Neues Deutshlandin asemaa Saksan lehdistökentässä.

Ylpeänä hän lisää, että Neues Deutschland on entisistä itälehdistä ainoa, joka ei ole siirtynyt länsisaksalaisten pankkien omistukseen.

Porvarit hallitsevat tiedonvälitystä

Poliittinen lehti on Saksassa vielä suurempi harvinaisuus kuin Suomessa.Useimmat suuret lehdet ovat ”puolueettomia”, siis porvarillisia.
Saksan sosialidemokraateilla on oma mediakonserni, johon kuluu sanomalehtiä ja radioasemia. Hanno Harnischin mukaan demarit eivät käytä omistamaansa mediaa poliittisen ilosanoman levittämiseen, vaan konsernin tehtävänä on tuottaa puolueelle rahaa.

Saksan virheillä ei ole omaa lehteä. Monet vihreät, vasemmistolaiset ja vasemmistodemarit pitävät itselleen läheisimpänä Die Tageszeitungia, joka on osuuskuntamuotoinen vaihtoehtolehti.

Uusi, syntymässä oleva vasemmistopuolue, jonka perustamisesta neuvotellaan vaaliliitossa olleiden Linkspartei/PDS:n ja vasemmistodemareiden kesken on Neues Deutschlandille haaste.

Lehti uskoo kelpaavansa myös uudelle puolueelle, sillä kilpailijaa ei ole.

Äänitorven virka historiaa

DDR:n ajoista Neues Deutschland on kokenut suuren sisällöllisen muutoksen. Enää lehti ei ole puoluejohdon määräysten alainen puheiden ja julkilausumien painoalusta. PDS:n jäseniä toimituksessa on vähän.

Hanno Harnisch on tullut lehteen vasta Saksojen yhdistymisen jälkeen ja hän uskoo, että toimituksesta löytyy myös muutama vihreä ja ehkä joku sosialidemokraattikin.

Nuorista toimittajista osa ei kuulu mihinkään, mutta yhteiskunta kiinnostaa heitä ja he tekevät lehteen muun muassa erityisiä ulkoparlamentaarisia sivuja.

Viime aikoina myös toisenlainen ulkoparlamentarismi on antanut Neues Deutschlandille jutunaihetta. Uusnatsien NPD-puolueen kannatus on nousussa ja peli kovaa ja väkivaltaista.