YLL:n ja Hämeenlinnan Vasemmistoliiton opintomatkalla Viroon 3.–6.9.2009 tutustuttiin kieli- ja kansallisuussuhteisiin Itä-Vironmaalla. Täällä asukkaiden valtaenemmistön äidinkieli on venäjä.
Itä-Vironmaan maakunta sijaitsee Koillis-Virossa, Suomenlahden ja Peipsijärven välissä rajanaapureinaan lännessä Länsi-Vironmaa ja idässä Venäjä.
Virallisen tilaston mukaan asukkaita on noin 178 000. Joidenkin lähteiden mukaan heistä venäjänkielisiä on 70 %, toisten mukaan yli 80 %.
Kansanedustaja Enn Eesmaa (keskustapuolue) kertoi Viron parlamentissa riigikogussa ryhmälle Viron suhteista Venäjään. Keskustapuolue on Viron toiseksi suurin puolue ja sillä on 101-paikkaisessa parlamentissa 29 kansanedustajaa.
Puolue saa vaaleissa huomattavan osan äänistä venäjänkielisiltä. Poliittisella kartalla se sijoittuu sosiaalidemokraateista vasemmalle ja on siten verrattavissa Suomen Vasemmistoliittoon.
Katsaus virolaisten arkipäivään ja maan sisäpolitiikkaan saatiin Laura ja Jorma Rotkon luona Tallinnan Meriväljassa. Lauran ja Jorman tarjoama kalakeitto oli valmistettu velkualaisittain; enemmän lohta kuin perunaa!
Jõhvissä Itä-Vironmaan maaherran sijainen Urmas Majajääs loi vakuuttavan kuvan maan toiseksi teollistuneimman alueen kehitysnäkymistä. Kielipolitiikasta puhui täkäläisten väestöryhmien välisten suhteiden kehittämisestä vastaava tohtori Aleksandr Dusman.
Yksi matkan mieliin painuneimmista kohteista oli palavan kiven museo Kohtlajärvellä, ei niinkään museon vaan loistavan oppaan, inkeriläisen Viktor Mullosen ansiosta. Sota-aikana Äänekoskella asunut Mullonen puhui puhdasta suomea.
Narvan yrittäjien neuvontakeskuksessa toimitusjohtaja Vitali Sergejev selosti yrittäjien vaikeuksia kieliongelmaisella alueella. Venäjänkielisen Narva Prospekt ‑lehden päätoimittaja Tatjana Zavjalova ja toimittaja Svetlana Zaitseva kertoivat julkaistujen kriittisten kirjoitusten saattaneen lehden vallanpitäjien hampaisiin.
Matkan ohjelma päättyi Sillamäkeen. Tämä Viron uusin kaupunki on rakennettu 1950-luvulla Stalinin ajan neoklassismin tyyliin.