Jäsentiedote 6/ 2009

Keski-Suomen Työn historia valmis
Yleisen Lehtimiesliiton kustantama Jarkko Mänttärin teos ”Keski-Suomen Työ - keskisuomalaisen raatajakansan toiveiden tulkki” julkistetaan tiistaina 27. lokakuuta Helsingissä Kansan Arkiston tiloissa, osoitteessa Vetehisenkuja 1.
Jarkko kertoo kirjastaan Kansan Arkiston Ystävien tilaisuudessa, joka alkaa kello 16.30. Yleisen Lehtimiesliiton jäsenet ovat tervetulleita tilaisuuteen, jossa 160 -sivuista kirjaa voi ostaa 15 euron hintaan. Kirjaa voi myös tilata YLL:n toimistosta, Hakaniemenkatu 5 A 8, 00530 Helsinki, yll@welho.com, 0440 773 004.
Jyväskylän Työväen Sanomalehti Oy:n kustantama "Keski-Suomen demokraattisen väestön äänenkannattaja" Keski-Suomen Työ aloitti säännöllisen ilmestymisensä tammikuussa 1947 suurin toivein ja taloudellisia realiteetteja uhmaten. Talousvaikeuksien vaivaama piirilehti lopetettiin kymmenen vuotta myöhemmin vuosien 1956 - 57 vaihteessa, kun uusi valtakunnallinen sanomalehti Kansan Uutiset aloitti ilmestymisensä ja tuli myös Keski-Suomen kansandemokraattisen väen omaksi lehdeksi.
Kymmenvuotiskautensa aikana Keski-Suomen Työ oli kiinteästi mukana maakunnan kansandemokraattisten järjestöjen poliittisessa kamppailussa sekä liikkeen jäsenten aatteellisessa ja poliittisessa kasvatustyössä. Oman luonnehdintansa mukaisesti lehti toimi "keskisuomalaisen raatajakansan toiveiden tulkkina" sekä herättäjänä, valistajana ja joukkojen järjestäjänä.
Keski-Suomen Työ oli osaltaan rakentamassa SKDL:n, SKP:n ja muiden kansandemokraattisten järjestöjen jäsenten sekä kannattajien poliittisia näkemyksiä, samoin kuin yhteenkuuluvuuden tunnetta, kollektiivista identiteettiä, jota hyvin voi luonnehtia kansanomaisemmin meikäläisyydeksi. Meikäläisyys esittäytyi lehden palstoilla yksioikoisen kirkkaana maailmankuvana ja samastumismallina.
Vaikka iskulauseissa tavoitteena oli "Keski-Suomen Työ jokaiseen keskisuomalaiseen työläiskotiin", tilaajien oletettiin olevan vaikuttajayksilöitä, joiden kautta lehden välittämän sanoman uskottiin leviävän laajemminkin Keski-Suomen työtätekevien keskuuteen.


Puoleen hintaan Tallink Siljalla

Tallink Silja Oy myöntää Yleisen Lehtimiesliiton jäsenille 50 prosentin alennuksen normaalihintaisista reitti- ja risteilyhinnoista. Lehdistökortti on esitettävä lähtöselvityksessä. Liput voi varata aikaisintaan 60 vuorokautta ennen lähtöä. 
Risteilyillä lehdistöalennus koskee hyttiluokkia A, B ja C. Tallinnan ja Ahvenanmaan reittiliikenteessä alennus lasketaan kansipaikkahinnasta. Saksan -linjalla alennusta ei saa 1.6. – 31.8. lähdöillä. Tallink Superfast ajaa Helsingin Vuosaaresta Rostockiin ympäri vuoden. 
Lehdistöalennus ei ole voimassa erikoislähdöillä eikä menopaluualennusten tai hotellipakettien yhteydessä. Alennus koskee vain lehdistökortin haltijan hyttiä ja kansipaikalla vain lehdistökortin haltijaa. 

Jäsenkorttien vaihto jatkuu
Tallink Siljan, Viking Linen, Linda Linen, Valtion Rautateiden ja Matkahuollon alennuksia ei enää ensi vuonna saa Yleisen Lehtimiesliiton vanhalla jäsenkortilla, koska siinä ei ole alennusten tarjoajien nykyisin vaatimia logoja. Vanhaan jäsenkorttiin tyytyy vielä 76 jäsentä.
Alennuksiin oikeuttavan uuden, luottokorttikokoisen jäsenkortin saat lähettämällä kuvasi sihteerille sähköpostiosoitteeseen yll@welho.com tai postiosoitteeseen Hakaniemenkatu 5 A 8, 00530 Helsinki. Kortin vaihdosta ei aiheudu muita kustannuksia.

SAK:n kulttuurimäärärahat jaossa
SAK:n kulttuurirahasto julistaa vuoden 2010 apurahat haettaviksi. Apurajoja voivat hakea ammattiyhdistysliikkeen jäsenet ja harrastajaryhmät. Hakuaika alkaa 24.11.2009 ja päättyy 11.01.2010. Hakulomake ja tarkat ohjeet löytyvät Kansan Sivistysrahaston nettisivuilta. Netissä täytetty, tulostettu ja allekirjoitettu hakemus liitteineen toimitetaan Yleisen Lehtimiesliiton  toimistoon.

Viron venäläisten parissa
Itä-Vironmaalle 3. – 6. syyskuuta tehdylle opintomatkalle osallistui 27 Yleisen Lehtimiesliiton ja Hämeenlinnan Vasemmistoliiton jäsentä.
Matka alkoi Viron parlamentista, missä keskustapuolueen kansanedustaja Enn Eesmaa kertoi suhteista Venäjään. Katsaus virolaisten arkipäivään saatiin Laura ja Jorma Rotkon luona Tallinnan Meriväljassa. Jõhvissä tavattiin Itä-Vironmaan maaherran sijainen Urmas Majajääs ja väestöryhmien välisten suhteiden kehittämisestä vastaava tohtori Aleksandr Dusman.
Yksi matkan mieliin painuneimmista kohteista oli palavan kiven museo Kohtlajärvellä loistavan oppaan, inkeriläisen Viktor Mullosen ansiosta. Sota-aikana Äänekoskella asunut Mullonen puhui puhdasta suomea.
Narvan yrittäjien neuvontakeskuksessa toimitusjohtaja Vitali Sergejev selosti yrittäjien vaikeuksia kieliongelmaisella alueella. Venäjänkielisen Narva Prospekt ‑lehden päätoimittaja Tatjana Zavjalova ja toimittaja Svetlana Zaitseva kertoivat julkaistujen kriittisten kirjoitusten saattaneen lehden vallanpitäjien hampaisiin. Matkan ohjelma päättyi Viron uusimpaan kaupunkiin Sillamäkeen, joka on rakennettu 1950-luvulla Stalinin ajan neoklassismin tyyliin.

Terveisiä Kotkasta
Yleisen Lehtimiesliiton kulttuurimatka tehtiin tänä syksynä pikkubussilla Kotkaan. Retkelle osallistui 14 liiton jäsentä ja seuralaista. Tutustumiskohteina olivat Merikeskus Vellamo, Suomen Merimuseo, Puuvenekeskus, Ruotsinsalmen meritaistelun maisemat, satamaravintola Kairo ja Katariinan Meripuisto. 
Kaupungin ongelmista ja tulevaisuuden näkymistä kertoi kaupunginjohtaja Henry Lindelöff. Puuvenekeskuksessa entisöitävää 21 metrin klassista Blue Marlin -purjevenettä esitteli Red Sky -veistämön toimitusjohtaja Allan Savolainen. Ruotsinsalmen taistelua selosti Antero Kekkonen, joka lisäksi kertoi Junnu Vainiosta ja Kotkan soittajista. Matka päättyi piknikkiin uudessa Katariinan Meripuistossa.

Liittokokous lähestyy
Yleisen Lehtimiesliiton liittokokous pidetään toukokuun 2010 alussa Helsingissä. Jäsenaloitteet kokoukselle on jätettävä joulukuun alkuun mennessä.
Liittokokouksessa jaetaan Yleisen Lehtimiesliiton journalistipalkinto. Hallitus kaipaa ehdokkaita palkinnon saajiksi. Perustellut esitykset voi lähettää sähköpostiosoitteeseen yll@welho.com tai postiosoitteeseen Hakaniemenkatu 5 A 8, 00530 Helsinki.