”KUN VALTIOPETOS OLI ISÄNMAALLINEN TEKO”
Toukokuun viimeisenä päivänä 1943 oli Turun Hovioikeudessa tungosta: tuomioitaan kuulemassa 24 henkilöä, jotka olivat osallistuneet Tampereen seudulla sodanvastaiseen toimintaan. Pääosa oli nuoria, kolmasosa ollut jopa alle 18-vuotiaita. Nuoret olivat odottaneet tuomioitaan jo useita kuukausia ja tulivat hovioikeuteen tumma- ja harmaaraitaisissa vanginvaatteissa.
Yksi kuolemantuomio, kaksi elinkautista ja useita pitkäaikaisia kuritushuonerangaistuksia ja joukko vietiin taas selleihinsä odottamaan jatkotoimia. Muutaman päivän kuluttua osa tuomion saaneista tytöistä katseli kalterien takaa kurkistellen, kun vankilan pihassa niitattiin raskaita kahleita kolmen pojan nilkkoihin. Heidän matkansa alkoi Sörkän keskusvankilaan tuomiota kärsimään.
Kuusikymmentä vuotta myöhemmin, vuonna 2003 esitelmöi Maanpuolustuskorkeakoulun esitelmäsarjassa dosentti Jukka Kulomaa toisen maailmansodan aikaisesta vastarintaliikkeestä Suomessa ja totesi, että ”tuhotöiden määrällä mitattuna parhaiten onnistuttiin Tampereen seudulla … jossa ratojen, muuntajien ja sähkölinjojen räjäyttely saattoi jatkua vuoden 1942 lopulle asti”.
Olin jo 1990 – 1992 tehnyt tutkimuksen tämän joukon toiminnasta. Kulomaan esitelmä kannusti laajentamaan sitä. Tämän vuoden toukokuussa, uusi ja huomattavasti laajempi työ esiteltiin lehdistölle Kansan Arkiston tiloissa.
Kirjan nimi on säilynyt entisellään, haastavana: Kun valtiopetos oli isänmaallinen teko, 357 sivua. Painettua julkaisua myy ja välittää Unigrafian kirjamyynti sähköposti books@yliopistopaino.fi, postiosoite PL 4 (Vuorikatu 3 A) 00014 Helsingin yliopisto. Teoksen julkaisija on Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura. Se on myös ladattavissa internetissä.
Tutkimus joka perustuu asiakirjoihin, haastatteluihin ja omakohtaisiin kokemuksiin lienee ainutlaatuinen selvitys paikallisen vastarintaliikkeen synnystä ja toiminnasta. Teoksen alkupuoli kuvaa fasismin vastaisen toiminnan alkuvaiheita eri järjestöissä ja loppuosa osin aika vauhdikkaastikin itse sodanvastaista toimintaa. Oman suurpoliittisen lisänsä kuvaan tuo tamperelaisen, Espanjan sisällissodan luutnantin Eino Laakson tulo neuvostoarmeijan kaukotiedustelijana Tampereelle.
Sodanvastustajien takaa-ajo, kahden suuren valtiollisen poliisiorganisaation toiminta, pidätykset ja kidutukset ovat dramaattisia tapahtumia, joissa tunteita ei säästellä. Myös nuorisoryhmä osallistui Eino Laakson tehtävien toteuttamiseen, mutta ankarista kuulusteluista huolimatta poliisit eivät saaneet sitä selville.
Tutkimus laajenee moniin suuntiin. Uhrejakin syntyy. Hämeenkyrön metsäkaartilaisista takaa-ajajat murhaavat yhdeksän. Edellisen vuoden 1992 painokseen teoksessa on paljon uutta tietoa. Ensimmäistä kertaa esitellään nyt Espanjan sisällissodasta esimerkin saanut ”aparaatti”, jonka kehittyneimmän laitoksen nuoret suunnittelivat ja kokeilivat käytännössä suistamalla junia kiskoiltaan.
Ja tytöt olivat rohkeita. Yhtenä yönä kolmelta eri suunnalta Tampereelle tulevien junien räjäyttäjinä toimi kolme kahden naisen ryhmää.
Tämä kirja on parinkymmenen vuoden työn tulos. Sen uuden painoksen saaminen luettavaan kuntoon on suurelta osin taittajana ja asiantuntijana toimineen Raimo Parikan ansiota. Kesti yli vuoden ennen kuin koko ajan uutta tekstiä tulevan osuuden sijoittaminen vanhoihin raameihin onnistui.
Olen sen nyt itse lukenut uudelleen ja pidän teosta tarpeellisena. Turun Hovioikeudessa 1941 tuomioita kuulemassa olleista 24 henkilöstä on elossa enää kaksi. Meidän jälkeemme ei olisi ollut enää ketään kertomaan noista yli 70 vuoden takaisista tapahtumista.
Sakari Selin