Yleisen Lehtimiesliiton kustantama tietokirja ”Sanomisen vaikeutta ja vapautta” julkaistiin maanantaina 3.9. Rosebudin Sivullinen-kirjakaupassa. Vasemmistolehtien ja -toimittajien vaiheita vuosina 1919–1956 valottavan kirjan on toimittanut VTM Elias Krohn.
Julkaisutilaisuudessa kirjaa kommentoi toimittaja Veli-Pekka Leppänen, minkä lisäksi kuultiin kirjan kirjoittajia ja yleisökommentteja. Julkaisutilaisuuden keskustelun voi katsoa tallenteena Sivullinen-kirjakaupan Youtube-kanavalta.
Näin tilaat kirjan
Maksa 28 euroa (YLL:n jäsenille 25 euroa) Yleisen Lehtimiesliiton pankkitilille FI29 1443 3000 1040 56, viite 2024. Ilmoita postiosoitteesi sähköpostitse osoitteeseen yll@welho.com. Hinta sisältää postimaksun.
Kirjan sisällöstä
Vasemmistolaiset toimittajat kokivat vahvasti Suomen itsenäisyyden ajan ensimmäisten vuosikymmenten kuohut: Työväenliike jakautui kahtia sisällissodan jälkeen. 1920-luvun valkoinen Suomi rajoitti sananvapautta muun muassa painokanteilla ja lehtiä lakkauttamalla. Moni toimittaja joutui vangituksi. Lapuan liike kyyditsi monia vasemmistotoimittajia, ja kommunistilakien myötä radikaalin vasemmiston lehtien ilmestyminen loppui tyystin.
1930-luvun puolivälissä nousivat kansanrintama-ajattelu ja vasemmistoälymystö uusine lehtineen. Jatkosodan aikana moni radikaali vasemmistolainen istui ”turvasäilössä” – jossa tehtiin vankilalehtiä. Sotien jälkeen alkoivat uudet ajat, SKDL:stä tuli hetkessä suuri puolue ja vasemmistolehdistö nousi kuin feeniks-lintu tuhkasta.
Kirjan asiantuntija-artikkeleissa kerrotaan vasemmistolaisten toimittajien ja lehdistön vaiheista vuosina 1919–1956. Keskeisessä osassa ovat myös Neuvostoliittoon siirtyneet toimittajat ja heidän usein synkät kohtalonsa Stalinin ajan vainoissa.
Kirjoittajat
Maija Aalto, Aleksi Ahtola, Ainur Elmgren, Paavo Eini, Jesse Hirvelä, Kalevi Kalemaa, Elias Krohn, Anna Laakkonen, Pirkko Leino-Kaukiainen, Timo Poropudas, Aimo Ruusunen, Jyrki Räikkä, Kari Sallamaa, Tapani Sillanpää, Jussi Sivenius, Jaana Torninoja-Latola