LIPPUJA KANSALLISTEATTERIN HAMLET-ESITYKSEEN 19.3.
YLL on varannut tänä vuonna 150-vuotisjuhlavuottaan viettävän Kansallisteatterin Hamlet-näytelmän la 19.3. klo 19.00 esitykseen 20 lippua. Samana päivänä on YLL:n liittokokous, jota voi näin illalla juhlistaa teatterissa.
Lippujen varaukset 20.2. mennessä: irmeli.palmu@gmail.com
Lippujen hinnat: YLL:n jäsenet ja muut pressikorttilaiset 15 euroa (Muut liput: peruslippu 39–49, eläkeläinen 35–45, opiskelija/työtön 19–22 euroa)
Näytelmän kesto: 2 h 55 min (sisältää väliajan)
Maailma on nyrjähtänyt, mennyt sijoiltaan. Nuoriso on saamassa perinnökseen vain kaaosta ja valheita. Olla vai ei? Siitä on nyt kyse.
Ohjaaja Samuli Reunasen ja kirjailija-dramaturgi Aina Bergrothin tuore sovitus William Shakespearen ehtymättömästä mestariteoksesta luotaa sukupolvelta toiselle periytyvän trauman seurauksia. Se on unenkaltainen sukellus surullisen prinssin mielenkuohuihin ja karnevalistisen räiskyvä näyttämöteos identiteettien julmasta valtapelistä. Tämä klassikko on totta tässä ja nyt!
Esityksen nimiroolissa nähdään Olavi Uusivirta ja Ofeliana Fanni Noroila. Esityksen musiikin on säveltänyt Timo Kämäräinen, joka myös esiintyy Hamletin uskollisen ystävän Horation roolissa.
(Kuva: Yehia Eweis)
LISÄLEHTIÄ JA OPASTUSTA NEUVOSTOLIITOSSA KADONNEISIIN
FT, toimittaja, tietokirjailija ja YLL:n jäsen Aimo Ruusunen on tutkinut Neuvostoliiton suomalaisten vaiheita pitkään. Huhtikuussa ilmestyvässä kirjassaan ”Tuomitut – Lisälehtiä ja opastusta Neuvostoliitossa kadonneisiin” hän valottaa näiden ihmisten elämänvaiheiden selvittämisen käytäntöjä sekä julkaisee tietoja lähes 1300 Neuvostoliittoon muuttaneesta, joista ei ole mainittu aikaisemmin vainoista kertoneissa yhteyksissä. Suurin osa heistä on vuosina 1937 ja 1938 jonkinlaisen tuomion saaneita.
Aimo Ruusunen: ”Neuvostoliiton ja Venäjän suomalaisten vaiheita koskeva tutkimus on saanut viime aikoina uutta vauhtia, mutta monelta osin se on vielä kesken. On tunnettua, että 1930-luvun Neuvostoliiton vainoissa kohteina oli myös suomalaisia, mutta toisaalta eloon jääneiden ja sukujaan jatkaneiden elämästä tiedetään varsin vähän. Suomessa ja Venäjällä asuvilla on paljon sellaisia sukulaisuussuhteita, jotka odottavat löytäjiään. Toisaalta on vainojen ajaltakin vielä monta asiaa selvittämättä. Tämä koskee muun muassa monia vankileireille kadonneita.”
Kustannusliike Warelia julkaisi myös Aimo Ruususen edellisen kirjan ”Punakankaan suomalaiset – Teloitus- ja hautapaikka Krasnyi bor 1937–1938”, joka liittyy samaan aihepiiriin.
”Aimo Ruususen tausta ja persoona näkyvät kirjan sivuilla. Kansan Uutisten entistä Moskovan-kirjeenvaihtajaa voisi kuvata vaikkapa yhden miehen Memorialiksi, kansalaisjärjestöksi, joka pyrkii selvittämään poliittisten vainojen uhrien nimiä ja pelastamaan heitä kadotukselta, historian unohdukselta.” – FT Aleksi Mainio, ”Suomalaiset Venäjällä 1917–1964” -tutkimushankkeen johtaja Helsingin Sanomissa 22.11.2020.